transcription3

When, the order and character of the universe is brought back to the same ancient principles that originally caused it to be, after its change from one form to another, it is as certain that its age is already ended as that death is the result of nothing.

You, on the other hand, who have seen and heard all that I have to say, may marvel at my wisdom or at the thought that I have escaped detection from your view. You can very well have reason to wonder that my language is ever so slightly subtilised and the words are so finely echoed ; for, in my discourse, I am as clear as I can be.

Your eyes will be gaping with wonder and amazement at what I may have shown you and by what strange authority I have inferred the endless chain of the universe to be. Arouse your mind to such magnificence of mind that you may see the dread of a new and high arch of wonder set before your eyes. If you hesitate, however, lest you should destroy my words by accepting a belief that is impossible

That which has no beginning must exist eternally. That which has no end must certainly have no beginning. These things are certain.

The universe must have never had a beginning. In such a matter no one can say anything. The world itself is a constant phenomenon. Now, we must always suppose that the nature of things does not change in the least: that there is no necessary and going back in time. It follows that the objects that we see - the visible universe - have no ages. What indeed do the atoms of matter make of the apparent darkness of the great impenetrable?
The bodies of men and beasts seem equally bewildered and bewildered by the dazzling appearances of night.

How many sojourning stars can there be, whatever their size, for the sun shines and never returns for more than a day and a night, or for ever, throughout his own daily and nightly career? \
How many different kinds of land, and ice-caves and hills, and rivers, and mountains, and whirlpools? Or how many different shapes and colours of earth and sky? \
Or the distance of the earth from the sun in different periods of time? \
And yet these differences are all without need of any mean or right. Nothing can be determined by nothing but in actual fact everything in the universe can be distinguished from everything else by such unique distinctions that the mind can take no account of anything else. \

Again, everything can be attended to by a specific shape. The shapes of the earth are such that we see it continually receding and not accumulating. The sky is framed by visible and invisible clouds, in varying ways coloured in diverse ways, so that we see the sun setting from our eyries or spreading its light through the sky to illumine distant lands. \

N o B ORE I find and still more don't find. ' But, you'll find out more and more how little I know myself. But I'll keep this suffice- \
ing until then. ' Then, as I have already promised, I'll lay before you what the eon at- \
large is and show you what spring has given birth to it. Next, \
I will do the same with meteorological lore. A \
long flight and a great many discoveries later, we have \
found out how precious \
these facts are: the properties, the shapes and shapes of \
this cosmos, some even assert that we have never seen a \
meteor shower in our own atmosphere, and we are not \
disputing the fact that clouds still recur and still grow \
large in its interiors ; that the rain and the wind roll and \
at sea and in wood are everywhere nourished by the downy \
earth and create litterstones for the crops.
We can with ease conceive of the \
em- bracing celestial body ; its motions and con- \
tellances are no longer far from our touch. Moreover, in \
in all the grandeur of its many garments we see no deep \
darkening of its interior.

We cannot look down for a time into the ether, but we \
need only watch on the side we have just set. The eons of \
matter in which our bodies are immersed can be imagined \
by the mind only as an actuality ; since the experience \
of the sun and the moon cannot be imagined as the real one \
that it really is. \

When we have ascertained what we ourselves have proved, \
We will be able to lay before you that fleeting \
vision of the five days and the splendour of the sun and moon, \
that curious spectacle which we call the hour of tetragramma \
and which ever since the creation of the world the Greeks \
have been enraptured by in a worshipate frenzy. The waxing \
peak of the exhalations that are yet escaping from the earth is \
precisely such an hour for watching the deluge set in on the \
lid of the loch. And the vision will continue till it has \
already driven back the curtain of day from the heavenly light \
and till the sun has set on the earth from which it is \
flooded by a flood. Then you will understand how one thing \
drives out another and by what agency they are transmuted and \
come to fill the world. \

Kun maailmankaikkeuden järjestys ja luonne palautetaan samoille muinaisille periaatteille, jotka alun perin tekivät sen olevaksi , sen muuttuessa muodosta toiseen, on yhtä varmaa, että sen ikä on jo päättynyt yhtä kuin kuolema on ei minkään seurausta.

Toisaalta te, jotka olette nähneet ja kuulleet kaiken, mitä minulla on sanottavanani, saatatte ihmetellä viisauttani tai ajatusta siitä, että olen välttynyt havainnoinniltanne. Sinulla voi olla syytä ihmetellä sitä, että kieleni on hieman alikäytetty ja sanat jääävät tarkasti kaikumaan; sillä puheessani olen niin selkeä kuin voin.

Silmäsi ammottavat ihmetystä ja hämmästystä siitä, mitä olen saattanut näyttää sinulle ja millä oudolla auktoriteetilla olen vienyt maailmankaikkeuden loputtoman ketjun päätelmiin. Herätä mielesi niin suurenmoiseksi mieleksi, että saatat nähdä uuden ja korkean ihmeen kaaren asettuvan silmiesi edessä. Jos kuitenkin epäröit, ettei sinun tulisi tuhota sanojani hyväksymällä uskoa, joka on mahdoton.

Sen, jolla ei ole alkua, on oltava ikuisesti. Sillä, jolla ei ole loppua, ei varmasti ole alkua. Nämä asiat ovat varmoja.

Maailmankaikkeudella ei varmaan koskaan ole ollut alkua. Tällaisessa asiassa kukaan ei voi sanoa mitään. Maailma itsessään on jatkuva ilmiö. Nyt meidän on aina oletettava, että asioiden luonne ei muutu vähiten: että ei ole välttämätöntä ja ajassa taaksepäin menemistä. Tästä seuraa, että näkemillämme asioilla - näkyvällä universumilla - ei ole ikää. Mitä aineen atomit todella tekevät suuren läpäisemättömän ilmeisestä pimeydestä?
Ihmisten ja eläinten ruumiit näyttävät yhtä hämmentyneiltä ja hämmentyneiltä yön häikäisevältä ulkonäöiltä.

Kuinka monta olevaa tähteä voi olla niiden koosta riippumatta, sillä aurinko paistaa eikä koskaan palaa enemmäksi kuin päiväksi ja yöksi tai ikuisesti koko hänen päivittäisen ja öisen kiitämisensä aikana?
Kuinka monta erilaista maata ja jääluolaa ja kukkuloita, ja jokia ja vuoria ja pyörteitä? Tai kuinka monta eri muotoa ja väriä maasta ja taivaasta? \
Tai maan etäisyys auringosta eri ajanjaksoina? \
Silti nämä kaikki erot ovat ilman tarvetta merkityksestä tai oikeudesta. Mitään ei voi määrittää mikään, mutta itse asiassa kaikki maailmankaikkeudessa voidaan erottaa kaikesta muusta sellaisilla ainutlaatuisilla eroilla, että mieli ei voi ottaa huomioon mitään muuta. \

Jälleen, kaikessa voidaan olla läsnä tietyllä muodolla. Maan muodot ovat sellaiset, että näemme ne jatkuvasti vetäytyvinä eikä kerääntyvinä. Taivas on kehystetty näkyvillä ja näkymättömillä pilvillä, jotka on eri tavoin värjätty moonin tavoin, niin että näemme auringon laskeutuvan silmästämme tai levittävän valonsa taivaan läpi valaisemaan kaukaisia maita. \

N o B ORE löydän ja en vieläkään löydä. 'Mutta opit yhä enemmän, kuinka vähän tunnen itseäni. Mutta pidän tämän riittävänä siihen asti. "Sitten, kuten olen jo luvannut, kerron teille, mitä tämä aikakausi kokonaisuudessan on ja näyttän, mikä kevät on sen synnyttänyt. Seuraavaksi, teen saman meteorologisen tiedon kanssa.
Pitkän lennon ja monien löytöjen jälkeen,
On selvinnyt kuinka arvokkaita \
nämä tosiasiat ovat: \ ominaisuudet, muodot ja tämän maailman muodot
,jotkut jopa väittävät, ettemme ole koskaan nähneet \
meteorisuihkua omassa ilmakehässämme, emmekä me ole \
kiistää sitä tosiasiaa, että pilvet toistuvat ja kasvavat edelleen \
suuri sisäisyydessään; että sade ja tuuli vierivät ja \
untuva ravitsee merta ja puuta kaikkialla \
maapalloa ja luo satoa viljeltäväksi.
Voimme helposti käsittää \
Taivaallisen kehon syleilyn; sen liikkeet ja
Vastakohdat eivät ole enää kaukana kosketuksestamme. Lisäksi \
monien vaatteidensa suuruudessa emme näe syvää \
sen sisätilan tummumista.

Emme voi katsoa aikaa alas eetteriin, mutta
meidän tarvitsee vain katsoa siltä puolelta, jonka olemme juuri asettaneet. Asioiden aika, johon kehomme on upotettu, voidaan kuvitella \
mielessä vain todellisuutena; koska auringon ja kuun kokemusta ei voida kuvitella todellisena niin kuin se todella on. \

Kun olemme varmistaneet, mitä olemme itse todistaneet, \
Pystymme asettamaan eteesi sen ohikiitävän \
näyn viidestä päivästä ja auringon ja kuun loiston, \
sen uteliaan spektaakkelin, jota kutsumme tetragramman tunniksi \
ja jota kreikkalaiset ovat maailman perustamisesta lähtien ihastuneet palvomaan kiihkeästi. Vahaus \
Maasta vielä karkaavien uloshengitysten huippu on \
juuri sellainen tunti, jolloin voi katsella vedenpaisumusta
järven kannelta. Ja visio jatkuu, kunnes se on \
jo vetänyt päivän verhon kiinni taivaallisesta valosta \
ja kunnes aurinko laskee maahan, josta se on
tulvinut tulvasta. Silloin ymmärrät kuinka yksi asia \
ajaa ulos toisen ja minkä tahon toimesta heidät muutetaan ja \
tulevat täyttämään maailman. \